Koulun atk luokka on hiljainen.
Tai ei..yksinäinen.
Vain minä olen sen seurana.
Hyppytuntini kestää puoli kahteen asti. Kun yläasteelaisilla alkaa välitunti, kiidän alas. Haluan tavata hänet..ja hänet.
Toinen hän, on paras ystäväni, voisin kutsua häntä vaikka liljaksi. Miksi lilja? Koska minusta liljat ovat kauniita ja hän on maailman kaunein ihminen. Hän olkoon siis lilja.
Toinen hän on poikaystäväni..tai no "poikaystäväni". En oikein tiedä miksi häntä pitäisi kutsua, sillä me kyllä seurustelemme, mutta emme kuitenkaan seurustele.. tai siltä se ainakin tuntuu. Häntä voisin kutsua vaikka kurreksi. Miksi kurre? Koska hän on oravan näköinen ja orava on liian pitkä sana kirjoitettavaksi. Kurre on paljon helpompi, eikö niin?
Oikeastaan tapasin liljan ja kurren jo tänään. Tulin ulos liljan kanssa, hänellä oli kylmä, yritin lämmittää. Näimme kurren ystävineen, ja kuten eilen kurren kanssa sovimme, me näemme tänään jollakin välitunnilla. Hiippailimme liljan kanssa kurren lähelle..tai "lähelle" on ehkä huono sana, sillä en edes koskenut häneen. Sanotaanko vaikka näin, että hiippailimme kurren näköetäisyyteen.
Kurren kaverit alkoivat kiusoittelemaan häntä ja työntämään häntä lähemmäksi minua. Kurre näytti vaivautuneelta ja minä tunsin itseni vaivautuneeksi. Ja epätoivotuksi.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun tunsin noin. Olemme olleet kohta kuukauden yhdessä ja tapaamisemme ovat melkein aina todella kiusallisia. Yritän lähestyä häntä, ja hän pakenee. Yritän koskettaa häntä, hän huitaisee. Mitä se on? Välttelyäkö?
Siksi en voi kutsua seurusteluamme seurusteluksi. Se ei tosiaankaan ole sitä, se on vain seurustelua. Tai ei, se on "seurustelua". Mitäköhän seurustelu kurren mielestä tarkoittaa? Ymmärtääköhän kurre, kuinka pahalta minusta tuntuu?
-Reta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti